​

Helsingin kaupunki on teettänyt vuodesta 2016 nk. elinvoimalaskennan ydinkeskustasta. Elinvoimalaskenta on Elävät kaupunkikeskustat (EKK) ry:n toimesta kehitetty menetelmä, jossa keskustojen elinvoimaa tarkastellaan erityisesti lauantaisin auki olevien myymälöiden ja palvelujen sekä tyhjien liiketilojen avulla.

 

Nyt ensimmäistä kertaa eri kaupunkien keskustoja (33 kpl) asemoitiin järjestykseen elinvoimalaskennan viiden keskeisimmän elinvoimamuuttujan avulla, jossa Helsinki sijoittui toiseksi (138 pistettä) Tampereen jälkeen (150 pistettä). Kolmantena porskuttaa Turku.

 

Helsingissä tarkastelualueella lauantaisin palvelevat kaupat ovat vähentyneet vuodesta 2020 vuoteen 2023 selvästi, mutta toisaalta ravintoloiden ja kahviloiden määrä on noussut vuodesta 2022.  Muutokset johtunevat pitkälle globaalista tilanteesta; kaupan alan rakennemuutos, verkkokaupan nousu, etätyöt ja Ukrainan sodan tuomat vaikutukset näkyvät kivijaloissa ja kaupunkikeskustojen elinvoimassa. 

 

Ydinkeskustan alueella on huomattavaa myös muutoksia kauppakeskusten liiketilamäärissä, sekä lukuisista kiinteistöjen saneerauksia. Ydinkortteleissa vapaiden liiketilojen osuus on 15,2 %, muussa keskustassa osuus 8,0 %, joka on selvästi parempi kuin valtakunnallinen keskiarvo on 10,8 %.

 

Vartin keskusta on Suomen asukastihein

 

Helsingin keskustan kaupallinen keskipiste on vanhan ylioppilastalon portailla. Kilometrin säteellä keskipisteestä asuu 30 000 helsinkiläistä. Helsingin vartin keskustan asukastiheys on 9 500 asukasta neliökilometrille – ollen siten Suomen asukastihein vartin keskusta.

 

Helsingin keskustassa on lisäksi peräti 678 ravintolaa, joka on tuplamäärä verrattuna esim. Tampereeseen. 

 

Helsingin ydinkeskustan vetovoima syntyy sen ainutlaatuisuudesta

 

Elävät kaupunkikeskustat (EKK) ry:n julkaiseman valtakunnallisen elinvoimatutkimuksen tulokset osoittavat, että Helsingin keskusta painii samojen ongelmien kanssa kuin suuri osa kaupunkikeskustoista globaalistikin. Helsinki City Markkinoinnin toiminnanjohtaja Krista Östman ei kuitenkaan näe tilannetta lainkaan synkkänä.

 

Tuloksista käy myös ilmi, että tyhjien liiketilojen määrä Helsingin ydinkortteleiden alueella on vähentynyt viime vuodesta. Pääosa tyhjistä liiketiloista keskittyy kauppakeskuksiin, kun taas kadunvarsilla tilanne paikoin parantunut. Suuret globaalit trendit, kuten etätyö ja kansainvälinen verkkokauppa, luovat haasteita, joihin Helsingin on kyettävä vastaamaan muiden kaupunkien joukossa.

 

Helsingin lähtökohdat haasteiden ratkaisemiseksi ovat hyvät. Helsingissä on Suomen asukastihein vartin keskusta ja kaupungin kulttuuritarjonta on tutkitusti Suomen laajin. EKK:n tutkimuksessa Helsingin keskustan kaupallinen tiiveys on vertailun suurin.

 

– Nyt on aika muistuttaa Helsingin uniikeista mahdollisuuksista ja sen ainutlaatuisuudesta. Ydinkeskustan vetovoimatekijät tulee nostaa esille yhdessä alueen kehittäjien ja toimijoiden kanssa. Merellisyys, hurmaavat putiikit ja laaja ravintolatarjonta löytyvät kaikki keskustan ydinkortteleiden alueelta, Östman sanoo.

 

Helsinki City Markkinoinnin vetämä Downtown Helsinki -toiminta pyrkii edistämään juuri tätä.

Toiminnan tavoitteena on verkostoitua ydinkeskustan alueella toimivien yritysten ja yhteisöjen kesken sekä nostaa esille ydinkeskustan palveluja, monimuotoisuutta sekä tunnelmaa, jonka voi kokea vain Helsingin ytimessä.

​

– Helsingin keskustassa on merellistä ainutlaatuisuutta ja laaja kulttuuritarjonta, joista pääsee nauttimaan samalla, kun hakee torilta mansikoita tai puvun erikoisliikkeestä. Täällä voit kokea pääkaupungin sykkeen ja sen laajan palvelu- ja kulttuuritarjonnan meren äärellä samalla kun asioit kaupungin ytimessä. Vahvistamalla keskustan ominaispiirteitä vahvistamme myös keskustan vetovoimaisuutta. Elävä kaupunkikeskusta on houkutteleva keskusta, Östman tiivistää.

 

Lisätietoja:

Krista Östman, toiminnanjohtaja
Helsinki City Markkinointi ry
045 278 1278 

krista.ostman@helsinkicitymarkkinointi.fi

https://www.helsinkicitymarkkinointi.fi

https://www.downtownhelsinki.fi

​